Opas
Kiireellinen vai kiireetön hoito?
Tärkein jako on hätätilanne, kiireellinen mutta ei-hätätilanne ja kiireetön asia. Hätätilanteessa soita 112. Kiireellisessä terveysongelmassa tarkista 116117. Kiireettömässä asiassa ota yhteyttä omaan terveysasemaan tai käytä sähköistä asiointia.
Kun terveysasia huolestuttaa, tärkein kysymys ei yleensä ole “päivystys vai terveysasema”, vaan onko tilanne hätätilanne, kiireellinen mutta ei hätätilanne vai kiireetön asia. Suomessa kiireellistä hoitoa voidaan järjestää sekä sosiaali- ja terveyskeskuksissa että sairaaloissa. Siksi oikea yhteydenottokanava riippuu ennen kaikkea oireen tai tilanteen kiireellisyydestä ja oman alueesi ohjeesta.
Lyhyt vastaus
Soita 112, jos kyse on hätätilanteesta tai epäilet, että henki tai terveys on välittömässä vaarassa. Ota yhteyttä Päivystysapuun 116117, jos kyse on kiireellisestä terveysongelmasta, joka ei ole hätätilanne, ja tarvitset arviota siitä, pitääkö hakeutua kiireelliseen hoitoon. Kiireettömissä asioissa ota yhteyttä omaan terveysasemaan, käytä sähköistä asiointia tai tarkista OmaKanta, jos asia koskee reseptejä tai potilastietoja.
Hätä, kiireellinen vai kiireetön?
Henki tai terveys on välittömässä vaarassa, oire on äkillinen ja vakava tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
Älä jää jonottamaan terveysasemalle tai etsimään tietoa verkosta.
Asia vaatii nopeaa arviota, mutta et tarvitse hätäviranomaisia paikalle.
Päivystysapu ohjaa alueesi käytännön mukaan.
Oire, reseptiasia, kontrolli tai hoidon jatko voi odottaa normaalia asiointia.
Puhelinpalvelu, takaisinsoitto, ajanvaraus tai sähköinen asiointi.
Haluat katsoa tietojasi, pyytää reseptin uusimista tai tarkistaa kirjauksia.
Kirjaudu OmaKantaan vain virallisen kanta.fi-palvelun kautta.
Tilanne ei ole selvästi hätä, mutta huoli on akuutti tai oire pahenee.
Kiireellisissä mutta ei-hätätilanteissa saat ohjausta oikeaan paikkaan.
Milloin kyse on hätätilanteesta?
Hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112. Tällainen tilanne on kyseessä, kun kohtaat hätätilanteen, tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle tai tiedät tai epäilet, että henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on uhattuna tai vaarassa. Hätänumeroon soitetaan esimerkiksi silloin, kun oire on äkillinen ja vakava tai tilanne voi nopeasti pahentua.
Hätätilanteita voivat olla esimerkiksi tajuttomuus, vaikea hengitysvaikeus, voimakas rintakipu, halvausoireet, äkillinen kouristelu, vakava tapaturma, runsas verenvuoto, vakava väkivaltatilanne tai muu tilanne, jossa välitön apu on tarpeen. Jos olet epävarma, mutta tilanne vaikuttaa vakavalta, soita 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja antaa toimintaohjeita.
Milloin asia on kiireellinen, mutta ei hätätilanne?
Kiireellinen mutta ei-hätätilanne tarkoittaa terveysongelmaa, joka tarvitsee nopeaa arviota, mutta jossa ei ole välitöntä hengenvaaraa eikä paikalle tarvita hätäviranomaisia. Tällöin oikea kanava on yleensä Päivystysapu 116117 tai oman hyvinvointialueen kiireellisen hoidon ohje. Päivystysapu palvelee kiireellisissä terveysongelmissa, mutta sen toiminnassa ja ohjeistuksessa on alueellisia eroja.
Kiireellisiä mutta ei-hätätilanteita voivat olla esimerkiksi äkillisesti alkanut oire, nopeasti paheneva vaiva, tapaturma, jossa et tiedä tarvitsetko hoitoa, kuumeinen ja selvästi huonovointinen potilas tai tilanne, jossa mietit, pitääkö lähteä päivystykseen. Päivystysapu voi ohjata kotihoitoon, oman alueen kiirevastaanottoon, terveysaseman kiireelliseen vastaanottoon tai sairaalapäivystykseen alueesi käytännön mukaan.
Milloin asia on kiireetön?
Kiireetön asia on sellainen, joka ei vaadi välitöntä arviota samana päivänä tai päivystyksellisesti. Kiireettömissä asioissa käytetään yleensä oman terveysaseman puhelinpalvelua, takaisinsoittoa, sähköistä asiointia, ajanvarausta tai OmaKantaa. Hyvinvointialueen ohje kertoo, mikä kanava on ensisijainen omalla alueellasi.
Kiireettömiä asioita voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset oireet, jotka eivät ole nopeasti pahentuneet, seurantakäynnit, reseptin uusiminen, laboratoriotulosten kysyminen, todistusasiat, pitkäaikaissairauden hoidon suunnittelu, potilastietojen tarkistaminen tai jo sovitun hoidon jatkoon liittyvät kysymykset.
Toimi näin, kun et tiedä kiireellisyyttä
- Tarkista ensin, onko kyse hätätilanteesta. Jos henki tai terveys on välittömässä vaarassa, soita 112.
- Arvioi, voiko asia odottaa. Jos oire on äkillinen, nopeasti paheneva tai huolestuttava, kyse voi olla kiireellisestä terveysongelmasta.
- Kiireellisessä mutta ei-hätätilanteessa tarkista 116117. Päivystysapu ohjaa alueesi ohjeen mukaan oikeaan hoitopaikkaan tai kotihoitoon.
- Kiireettömässä asiassa käytä omaa terveysasemaa. Tarkista takaisinsoitto, sähköinen asiointi, ajanvaraus ja hyvinvointialueen verkkosivujen ohjeet.
- Jos asia koskee reseptiä tai potilastietoa, tarkista OmaKanta. Kirjaudu vain virallisen kanta.fi-palvelun kautta.
- Jos vointi muuttuu, arvioi tilanne uudelleen. Kiireetön asia voi muuttua kiireelliseksi, jos oire pahenee tai tulee uusia vakavia oireita.
Miksi “päivystys vai terveysasema” ei aina ole paras kysymys?
Suomessa kiireellistä hoitoa voidaan antaa useissa eri paikoissa. Joillakin alueilla kiireellinen vastaanotto toimii sosiaali- ja terveyskeskuksessa, joillakin alueilla ohjaus voi olla sairaalapäivystykseen tai muuhun päivystyspisteeseen. Siksi käyttäjän ei tarvitse aina itse tietää, onko oikea paikka “terveysasema” vai “päivystys”. Tärkeämpää on arvioida kiireellisyys ja käyttää alueesi ohjauskanavaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti asuinpaikasta riippumatta, ja kiireellistä hoitoa varten sosiaali- ja terveyskeskuksissa sekä sairaaloissa on päivystysvastaanotot. Tämä tarkoittaa, että sama sana “päivystys” voi käytännössä tarkoittaa eri alueilla hieman eri palvelupolkua.
Esimerkkejä kiireellisyydestä
Voi olla hätätilanne tai vakava nopeasti etenevä tilanne.
Soita heti hätänumeroon.
Ei selvä hätä, mutta tarvitset nopeaa arviota.
Tarkista alueellinen Päivystysapu-ohje.
Tarvitset arviota, mutta asia ei ole päivystyksellinen.
Ajanvaraus, takaisinsoitto tai sähköinen asiointi.
Ei yleensä päivystyksellinen asia, ellei lääkitykseen liity äkillistä vakavaa ongelmaa.
Pyydä uusimista ajoissa.
Tarvitset tulkintaa, mutta sinulla ei ole kiireellisiä oireita.
Kysy tulkintaa tutkimuksen tilanneesta yksiköstä.
Mitä tietoja kannattaa varata ennen yhteydenottoa?
- Milloin oire tai tilanne alkoi?
- Onko oire pahentunut, muuttunut tai tullut äkillisesti?
- Onko kipua, kuumetta, hengitysvaikeutta, tajunnan muutosta, halvausoireita tai muuta vakavaa oiretta?
- Potilaan ikä, perussairaudet ja säännölliset lääkitykset.
- Onko kyseessä lapsi, iäkäs henkilö, raskaana oleva tai muuten erityistä huomiota tarvitseva henkilö?
- Oletko jo saanut terveydenhuollosta ohjeita?
- Mitä yhteydenottokanavia olet jo käyttänyt?
- Mistä numerosta sinut tavoittaa takaisin?
Jos et saa yhteyttä terveysasemalle
Jos asia on kiireetön, tarkista oman alueesi takaisinsoittopalvelu, sähköinen asiointi ja hyvinvointialueen ajantasaiset ohjeet. Jos takaisinsoittoa ei tule, varmista, että numero on oikein ja että puhelimesi vastaanottaa tuntemattomasta numerosta tulevat puhelut. Tarvittaessa kokeile alueen muuta virallista asiointikanavaa.
Jos vointi huononee tai asia muuttuu kiireelliseksi, älä jää odottamaan kiireetöntä yhteydenottoa. Tarkista 116117 tai hätätilanteessa soita 112.
Lapsi, ikääntynyt tai läheinen
Lapsen, iäkkään tai perussairaan henkilön vointi voi muuttua nopeasti. Jos hoidat toisen henkilön asiaa, kerro yhteydenotossa, kenen puolesta soitat, mikä on muuttunut ja kuinka nopeasti muutos on tapahtunut. Jos tilanne vaikuttaa vakavalta tai henkilö on selvästi poikkeavan huonovointinen, käytä hätätilanteen tai kiireellisen hoidon ohjeita.
Kiireellinen hoito ei korvaa kiireetöntä asiointia
Kiireellinen hoito on tarkoitettu tilanteisiin, joissa asia ei voi odottaa. Kiireettömät reseptiasiat, todistusasiat, kontrollit, pitkään jatkuneiden oireiden selvittely, potilastietojen korjaaminen ja monet hoitosuunnitelmaan liittyvät kysymykset hoidetaan yleensä oman terveysaseman, hoitopaikan, sähköisen asioinnin tai OmaKannan kautta.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tiedän, onko asia kiireellinen?
Asia voi olla kiireellinen, jos oire on äkillinen, pahenee nopeasti, toimintakyky heikkenee selvästi tai et voi turvallisesti odottaa terveysaseman normaalia yhteydenottoa. Jos kyse ei ole hätätilanteesta, Päivystysapu 116117 voi auttaa arvioimaan oikean asiointikanavan.
Milloin soitan 112?
Soita 112, kun kohtaat hätätilanteen, tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle tai tiedät tai epäilet, että henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa.
Milloin soitan 116117?
Soita tai käytä alueesi ohjeen mukaista Päivystysapua 116117, kun kyse on kiireellisestä terveysongelmasta, joka ei ole hätätilanne, ja tarvitset ohjausta päivystykselliseen hoitoon tai kotihoitoon.
Onko kiireellinen hoito aina sairaalapäivystys?
Ei. Kiireellistä hoitoa voidaan järjestää sekä sosiaali- ja terveyskeskuksissa että sairaaloissa. Siksi oman alueen 116117-ohje tai hyvinvointialueen ohje on tärkeä tarkistaa, jos kyse ei ole hätätilanteesta.
Voiko reseptin uusiminen olla kiireellinen asia?
Useimmiten reseptin uusiminen on kiireetön asia, joka hoidetaan OmaKannan tai oman hoitopaikan kautta. Jos lääkityksen puuttuminen aiheuttaa äkillisen terveysriskin, kysy neuvoa hoitopaikasta, apteekista tai tarvittaessa kiireellisen hoidon ohjeesta.
Mitä teen, jos terveysasema ei vastaa?
Kiireettömässä asiassa tarkista takaisinsoitto, sähköinen asiointi ja hyvinvointialueen ajantasainen ohje. Jos asia on kiireellinen eikä voi odottaa, tarkista 116117. Hätätilanteessa soita 112.
Voinko mennä suoraan päivystykseen?
Alueelliset käytännöt vaihtelevat. Jos kyse ei ole hätätilanteesta, on yleensä hyvä tarkistaa ensin Päivystysapu 116117 tai oman hyvinvointialueen ohje. Jos olet jo saanut terveydenhuollon ammattilaiselta ohjauksen hakeutua päivystykseen, noudata saamaasi ohjetta.
Seuraava askel
Jos kyse on hätätilanteesta, soita 112. Jos asia on kiireellinen mutta ei hätätilanne, tarkista Päivystysapu 116117 oman alueesi ohjeen mukaan. Jos asia on kiireetön, ota yhteyttä omaan terveysasemaan, käytä sähköistä asiointia tai tarkista OmaKanta, jos asia koskee reseptejä tai potilastietoja.
Lähteet ja tarkistus
Tämän sivun tiedot perustuvat ensisijaisesti virallisiin lähteisiin ja palveluntuottajien omiin sivuihin.
